Soinin isan perhe on meilla kylassa taman viikon ja mukana on myos 10-vuotias Aleksi, joka on innokas kokki. Tai oikeastaan innokas ja energinen ihan kaikessa. Kokkailuinto ilahduttaa tietenkin meita vierailun isantia: eilen nautimme hyvan kala-aterian ja nyt odottelen yliopistolla tekstiviestikutsua latyille.
Mutta jos ei viitsi kokkailla kotona, jaa Villanuevassa helposti nalka. Tama kuulostaa saalittavalta suomessa-kaikki-on-paremmin-virrelta, mutta takalainen ruokakulttuuri on yllattanyt lahinna negatiivisesti. Halvat ravintolat, jotka Suomessa tarjoavat salaatteja ja taytettyja leipia, ovat taalla keskittyneet friteerattuihin "herkkuihin" ja lihatapaksiin. Taytetyt leivat ovat turhankin yksinkertaisia - patongin valissa on kinkkua, juustoa, perunamunakasta tai mustekalarenkaita ilman mitaan hoysteita.
Odotin Espanjalaiselta keittiolta jotain Italian tapaista herkkutarjontaa, mutta petyin, milla on ollut lahinna positiivisia seurauksia. Olemme kokkaileet paljon terveellista kotiruokaa ja syksyn aikana painokayrani kaantyi laskuun ensimmaista kertaa 10 vuoteen. Tiukka olemus tosin kesti vain hetken ja havisi tentteihin lukiessa, kun kannustin itseani tehodietilla: Aamulla aloitin kofeiinilla ja siirryin iltaa kohti viiniin ja rauhoittavaan teehen. Kiintea ravinto koostui terveellisesta kotiruuasta ja vahintaan yhta isoista lautasista jaateloa ja Suomi-karkkeja.
Kulinaristisia huippukokemuksia olemme saaneet lahinna rannikon kalaravintoloissa. Ruoka tuntuu paranevan pohjoista tai Portugalia kohti ja saavuttaa nollatason taalla Villanuevassa:) Tai on taalla oikein hyva Intialainen ja ihan kohtuullinen siideribaari, joka on keskittynyt Pohjois-Espanjan ruokiin.
Todennakoisesti ruokakokemukset olisivat positiivisempia, jos soisin lihaa ja erottaisin kinkkujen makuvivahteet. Parasta kinkkua on kuulemma kaikkialla kasvavien ikivihreiden "pallopuiden" (en siis tieda nimea) hedelmilla ruokittujen possujen pakaroissa. Helmia sioille, sanon mina, ja yritan niella vahaeleisesti lautaselleni satunnaisesti osuvat kinkunpalat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Espanjalaiset juustot on tosi hyviä, mut yhdyn kyllä siihen ettei siellä ruoka muuten niin erikoista ole. Olihan elämys maistaa kymmentä eri sorttista friteerattua kalaa miehen kokkiserkun suosituksesta siellä etelässä, mutta kyllä kalan kylkeen kaipaisi hiukan jotain muutakin... Tanskan työreissulla kokkasimme iltaisin vuorotellen ja täytyy sanoa että italialais-balkanilainen tiimi vei kyllä kirkkaasti voiton :)
Lähetä kommentti