tiistai 18. joulukuuta 2007

Neljännesvuosikatsaus


Koulutöillä mitattuna siestasta on nyt vierähtänyt neljännes. Kuten vuodatuksesta olette voinut päätellä, on koulu ottanut välillä koville. Lukujärjestyksen karsimisen jälkeen mulla on suoritettavana 4 kurssia, joista 2 ovat sopivan tasoisia ja hyödyllisen oloisia: orgaaninen kemia ja differentiaali&integraalilaskenta. Näiden kurssien tentit menivät hyvin ja opiskelu tuntuu täydentävät aikaisempia tietojani. Kahdesta muuta kurssista jää päähän lähinnä harmaita hiuksia. Fysiikka on vaikeaa ja siellä edetään kovalla tempolla. Differentiaaliyhtälöitä opettelen ulkoa ymmärtämättä paljoakaan, mutta sen kurssin pelastaa mukava opettaja, jonka kanssa saa sovittua jonkun esseelläsuoritusdiilin. Humanistina kirjoitan aiheesta kuin aiheesta "asiantuntevasti", mutta näiden laskujen ratkominen täytyy jättää oikeille insinööreille.

Mutta tänään alkoi loma! Olen aloittanut suklaalla, kynttilöillä ja nettisurffauksella. Huomenna ajattelin jatkaa ratsastuksella, mistä pääsenkin seuraavaan stressin aiheeseen. Mikähän siinä on, että kaikkia asioita täytyy pyöritellä kunnes ne alkavat rasittaa. Tällä kertaa olen rasittunut hepoista. Tai hepoistahan on pelkkää iloa, mutta meidän heppatallilla niitä hoidetaan vähän kehnosti. Olen ollut tallilla paljon auttelemassa ja nähnyt tarkemmin heppojen päivärytmiä, joka ei luomuheppailijaa ilahduta. Hevoset eivät ole ollenkaan tarhassa ja osa tuntihevosista on riimusta kiinni seinässä koko päivän. Nyt talviaikaan tunteja on vähän ja hepat saattavat seistä sisällä koko viikonkin. Sitten viikonloppuna otetaan moneksi tunniksi töihin ne, jotka eivät kerää liikaa virtaa tallissa seistessään. Hevoset eivät saa juuri yhtään heinää ja tallilla onkin ollut syksyn aikana useita ähkytapauksia. Yksi heppa kuoli ähkyyn, yksi leikattiin ja yksi kävi sairaalassa.

Tallilla olisi vaikka miten paljon tarhoja, mutta omistaja kai ajattelee heppojen telovan itsensä tarhassa. Minä olen ulkoiluttanut omia hoidokkejani pyöröaitauksessa, jossa ne ovat käyttäytyneet mallikkaasti. Ihmetelleet maailmaa ja piehtaroineet. En vaan valitettavasti ehdi joka päivä pelastamaan tallin ehkä 20 heppaa... Eihän tästä kannattaisi ottaa päänsärkyä, mutta on vaikea sekaantua asioihin vain osittain. Tuntuu epäreilulta mennä ratsastamaan 5-vuotiaalla hepalla, joka on seissyt tallissa 5 päivää ja jonka ongelmana on huono tasapaino. Olen selittänyt heppafilosofiaani kaikille muille tallityöntekijöille paitsi itse omistajalle - täytyy kai ottaa sanakirja käteen ja kirjoittaa asiakaspalaute.

Muita stressejä ei sitten ollakaan:) Ihanaa kun on tulossa joulu ja vieraita! Täytyykin alkaa surffailemaan herkkureseptejä ja muita joulufiilistelyjä.

maanantai 3. joulukuuta 2007

Äitiä ikävä

Viime viikot ovat menneet turhan kireissä tunnelmissa. Minä olen opiskellut tentteihin kaiken vapaa-ajan ja Soini on empaattisesti tehnyt pitkä työpäiviä tai auttanut minua laskuissa. Vapaa-ajan aktiviteetteja on rajannut tenttien lisäksi selkävaiva; tipuin viikko sitten hepan selästä aitaa päin, eikä selkä vielä taivu (ainakaan ratsastukseen). Jatkossa täytyy pitää vapaa- ja työajat paremmin erillään. Voi vähän harmittaa, jos Espanjasta jää vaan arkisia pakerrusmuistoja...

Olemme katselleet kalenteria ja karttaa viikonloppumatkasilmällä ja puhuneet toisiamme ympäri auton oston ja vuokrauksen kannalle. Voitte siis unohtaneet kaikki aikaisemmat (idealistiset ja järkevät) joukkoliikennepalopuheet:) Täällä on kyllä hyvät ja halvat pitkän matkan bussit, mutta meidän peräkylältä saa matkustaa ensin 2 tuntia bussiasemalle, mikä vähentää intoa extempore-lähtöihin. Anyways, kalenteri on nyt täynnä matkakohteita, jotka "suoritetaan" kulkuneuvolla tai toisella.

Arkea katkaisevat mukavasti myös vieraat, eli tervetuloa, pelastatte minut opiskelulta:) Äiti ja isä tulivat ensimmäisinä vieraina lauantaina ja oli mukava viettää viikonloppua heidän kanssaan turistina Madridissa. Kummallista kyllä, tämän päivän tentti meni paremmin kuin mikään aikaisempi. Tästä voisi optimisti päätellä, ettei kannata lukea tenttiin liikoja vaan ottaa rennosti. Sisäinen pessimistini tosin muistuttaa, että tämä oli kaikista helpoin tentti ja tärppini sattuivat osumaan kohdalleen.

Tarinan sivujuonena täytyy vielä kertoa ratsastuksenopettajasta, joka pääsi juuri sairaalasta. Hän tippui hepan selästä ja sai kaviosta päähänsä, lopputuloksena aivotärähdys ja joku olkapäävamma. Heppakoulutustiimiämme on kiitelty...