Lähetin tänään s-postia opiskelukaverilleni, jonka osoite on nimi_89@hotmail.com. Eilisellä espanjan tunnilla yksi vaihtari taas kertoi "tosi vanhasta" eli kolmikymppisestä kämppiksestään, jota ko. espanjan opiskelija kutsuu äidiksi! Toivottavasti selviän yliopistosta pois ennen kuin joudun samoille kursseille 90-luvulla syntyneiden kanssa.
Yli-ikäisenä opiskelijana yritän sulautua joukkoon näyttämällä teiniopiskelijalta ja mieluiten niin, että vaikuttaa siltä, etten panosta ulkonäkööni. Tilannetta on hankaloittanut kommunikaatio-ongelma kampaajan kanssa. Jokaisen kampaajallakäynnin jälkeen näytän karummalta. Juuri nyt päässäni on (tahattomasti) epätasaiseksi saksittu hapsu, joka riitelee hiusten luonnollisen kasvusuunnan kanssa ja liiskaantuu päähän kiinni. Yritän pelastaa tilanteen tanakalla vahauksella ja aurinkolaseilla.
Vaateongelma johtuu lähinnä laiskuudestani. En ole innokas shoppailija, enkä viitsi lähteä Madridiin katselemaan kauppoja. Kulutustani hillitsee myös ympäristönäkökulma. Lopputuloksena on erittäin kulahtanut kaapillinen vaatteita, joista osa on väärän kokoisia: Alennusmyynnistä ostettuja tavoitevaatteita tai roikkuviksi venähtäneitä farkkuja. Alennusmyynneissä innostuin ostamaan 2 farkut (Pepe Jeans - kuulostaa laadukkaalta ja tyylikkäältä). Toiset näyttävät hyviltä, kun en liiku, mutta ovat väärän malliset ja kiristävät reisistä ja roikkuvat vyötäröltä. Toiset ovat kuluneet jo puhki. Tarvitsisin stailistin, joka ei hämääntyisi alennusmyynneistä, tuntisi vaatteiden ekologiset jalanjäljet, osaisi muokata vartaloni oikaan kuosiin viisailla vaatevalinnoilla, raikastaisi karderooppini muutamalla laadukkaalla ostoksella, tuntisi Madridin kirpparit jne.
Iästä on joissain asoissa toki etuakin. Vahvuuteni opiskelukavereihin verrattuna on iho. Akne ei enää vaivaa ja kai kasvisruokakin auttaa. Mutta tästäkään ei voi innostua liikaa, ihoni on nimittäin atooppinen ja vaatii oikean rasvavalikoiman pysyäkseen kunnossa. Rasvat ovat onneksi tällä hetkellä järjestyksessä, koska kävin juuri ihotautilääkärillä. Tämän bonuksen tarjosi Kela, joka lopulta myönsi minulle EU-kelakortin.
Ulkonäkökriisillä on ollut positiivinen vaikutus elintapoihini: Silmänympärysryppyjen pelossa käytän aurinkolaseja pilvipoudallakin, alkoholinkäytössä yritän pysyä J-käyrän pohjalla (viinilasi päivässä, mikä takaa pisimmän mahdollisen odotettavissa olevan eliniän), panostan hyviin yöuniin, kuminauhajumppaan käsivarsiani toppikuntoon, laukkaan pitkin lammaspolkuja selluliittia sulattamassa... Toisin sanoen elän kuin neuroottinen mummo, jotta näyttäisin huolettomalta teiniltä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Hola! Otapa Maarit iisisti, et edes tiedä, mitä vanhenemisoireet ovat, ennen kuin ikäsi numero aloitetaan numerolla neljä. Siinä vaiheessa saa ryppyjä, vaikka piiloutuisi aurinkoa kiven alle, eikä minkäänlainen taistelu ikävuosia vastaan enää auta. Siihen sinulla on sentään vielä piiiitkä matka.
Hauskan näköisiä ratsastuskuvia. Mietin, kuinka tuolla kävisi, jos polle saisi päähänsä tehdä vaikka samantyyppisen syöksyn pois polulta kuin mun ponini teki silloin ensimmäisenä päivänä Kuusekännün vaelluksella... Vaikka kaipa heppakin sen tajuaa, että tuollaisilla poluilla ei auta hötkyillä.
Mitä arabiristeytyksiä? Nuo eivät kyllä ole arabia nähneetkään, eivät myöskään niiden emät. ;-)
Sorry, ei millään voi olla kommentoimatta.
Sukumme vanhemmilla naisilla on kyllä tunnetusti kaikenlaisia neurooseja, mutta ulkonäön olemme jättäneet Herran haltuun. Kuulostaa siltä, että kaipaat vielä lisäneurooseja, tai sitten aiot tosissasi päästä eroon perinteisistä.
Vanhemman ja samalla tietysti viisaamman - Lucanderin - kommentti on asiaa!
Juuri tämän halusin kuulla, kiitos:)
Eikö olekin kivannäköisiä maastoja. Olisiko heppatiimi Fenixin perinteisen kevätretken paikka?? Mun espanja on vielä sillä tasolla, että arabi ja työhevosristeytys menevät helposti sekaisin:)
Hmm... ja kun mä just tässä mietin, että kuinka monta vuotta yli 30 pitää olla, että kriisi iskee? Mä en ole vielä sitä ikää saavuttanut. Ajattelin panostaa sitten kahdeksankympin kriisiin. Että rela vaan, stressikin ikäännyttää. 8)
Mun rahavarannot on tänä keväänä sitä luokkaa, että kevätretki voi olla enintäään sadan kilometrin etäisyydellä maailman navasta, elikkäs Tampereelta. Houkutteleva ajtus, tietenkin tuo...
Lähetä kommentti