Rummutusta Baskimaassa

Lomat on pidetty ja nyt on muutaman viikon koulupätkä ennen lukulomaa ja helmikuun tenttejä. Joululomalla ehdin jo kehitellä arkeen paluusta raskaan ja ankean, mutta ei se niin paha ollutkaan. Koulutyöt tuntuvat olevan nyt hyvin aikataulussa, joten kai tenttienkin täytyy mennä vähintään yhtä hyvin (läpi rimaa hipoen) kuin ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Arkea piristää myös mieletön sää. Olen hehkutellut sitä koko syksyn, mutta nyt tuntuu tosi mukavalta kun ilmat ovat alkaneet lämmetä keväiseen tyyliin. Johan täällä olikin 2 kuukauden verran sormikaskelejä. Nyt olen taas pyöräillyt kouluun paljain käsin aurinkolasit päässä ja siestalla on ollut pakko poiketa terassille. Vieläkö Suomessa sataa räntää?;)

Espanjankartoitusprojektimme edistyi viime viikonloppuna San Sebastianilla ja Baskimaalla. Pohjoisen ruokia ei oltu kehuttu turhaan ja bonuksena saimme nauttia San Sebastianin rumpufestareista. Etukäteen kuvittelin näkeväni muutaman hipin jammailemassa ja jonkun paukuttavan kulkueen, mutta paikalliset olivatkin ottaneet homman tosissaan: Kaikki kaupunkilaiset oli rekrytoitu paukuttamaan rumpuja 24 tunniksi. Vanha kaupunki ja hostellimme sen keskellä tärisivät, ja aamulla hostellin omistaja sai koputella ovellemme pitkään, kunnes erotimme epätahtisen naputuksen muusta paukkeesta. Nukuimme pommiin, koska täkäläinen halpiskännyni ei herätä sunnuntaisin! Tai herättää, jos muistaa vaihtaa herätystyylin aamusoitosta kertahälytykseen. Soittotyylejä on vielä yksi enemmänkin, mutta en muista mihin tilanteeseen se sopii. Samsungin insinöörit ovat Nokialaisia kierompia.

Suomalainen opiskelukaverini on meillä nyt kylässä ja hänen vanhat vaihtarikaverinsa olivat oppainamme Baskimaassa. Oli kiva päästä kyläilemään espanjalaisten luo. Kielten kanssa menimme jossain vaiheessa aivan solmuun: Minä ja Soini solkkasimme espanjaa ja englantia, seurueen muut jäsenet ranskaa, espanjaa ja englantia vaihtelevilla taidiolla. Hyvistä yrityksistä huolimatta meille ei ikinä selvinnyt rumpubileiden historia. Nykyään rumpuja paukutetaan kokin hatut päässä ja juhlan juuret ovat Napoleonin ajoissa, jolloin San Sebastianin asukkaat ovat puolustautuneet valloittajaa vastaan ja jotenkin ne rummutkin liittyvät tarinaan. Olisiko niillä kutsuttu väkeä paikalle. Mutta kokin hattu jää täydelliseksi arvoitukseksi.

Olimme matkassa vuokra-autolla ja näimme matkan varrella pikkukaupunkeja, maataloutta ja rannikkoa. Auton vuokraus meni vähän jännittävästi kun olimme ottavinamme autolle täyden vakuutuksen, jossa ei ole omavastuuosuutta ollenkaan. Autoa palauttaessa selvisi, ettei meillä ollut kuin pakollinen vakuutus. Halvaksi tuli, mutta en olisi kyllä uskaltanut ajaa yhteenkään kaupunkiin, jos olisin tiennyt ettei meillä ole kolhintavakuutusta.