Viela kolme paivaa lasten hoykyytettavana ja sitten koittaa loma! Opetushomma ei tosin enaa ole niin kaoottista kuin edellisen blogimerkinnan aikaan. Olen pyytanyt luokanopettajia pysymaan luokissa tuntieni ajan ja tehtaillut taalla nettikahvilassa materiaaleja oppilaille. Heilla ei ole kirjoja ja osa kirjoittaa kotitehtavat sellaisilla harakanvarpailla, ettei niita erota matematiikan muistiinpanoista. Suttuiset kopioni ovat uutuudessaan viehattavia ja ne ovat toivottavasti auttaneet joitain oppilaita hoksaamaan teorian ja harjoitusten yhteyden. Tanaan askartelin sadistisen tentin.
Kaksi edellista viikonloppua vietimme rannalla. Ensin menimme Puerto Cayoon ja ryhavalaita katsomaan. Ne vaeltavat tanne pariutumaan nain heina-elokuussa ja kosioleikit olivat nakemisen arvoisia. Kaksi 13-metrista valasta ponkaisivat kokonaan ilmaan ja loiskahtivat sitten selalleen sadan metrin paassa valaita pienemmasta paatistamme. Joissain paikoissa valaiden ihmettelijoita on kai hairioksi asti, mutta meista tuntui kylla pienelta luonnonvoimien aarella...
Seuraavat rantakohteemme Puerto Lopez ja Montañita keskittyivat toisenlaisten voimien etsintaan. Eritysesti jalkimmaisessa oli lempea pilven tuoksu koko kylassa, rastapaiset lankkarit myivat nilkkakoruja ja basso tarisytti hotellia aamuviiteen saakka. Happy hour -koktailien lisaksi paasimme kokeilemaan surffausta. Eihan siita tullut kuin mustelmia polviin, mutta hauskaa oli.
Ja paluumatkalla bussissa pongasimme varkaan. Bussi oli yobussi rannikko-paakaupunki, eli paras paikka gringojen ryostoon. Minulle epatyypilliseen tapaan olin skarppina, enka laittanyt reppua "henkilokunnan" ohjeen mukaisesti ylahyllylle. Epailyttavasti myos ko. "tyontekijalta" tarkastettiin matkalippu ja jossain vaiheessa han siirtyi taaksemme istumaan. Ja sitten huomasin reppuni hivuttautuvat taakse pain. Mitaan ei havinnyt, eika havittavaakaan olisi ollut kuin 20 dollaria, mutta tunsipa taas itsensa kokeneeksi matkailijaksi. (Vrt. Madridissa taskuvarkaan uhriksi joutunut kokenut matkailija.)
maanantai 21. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti