Sevilla

Pyrahdimme viikonlopuksi Sevillaan ja mukavaa oli. Selvisimme matkasta ilman turististressia, toisin sanoen emme juuri nahneet kirkkoja, museoita ym. historiallisia kohteita, mutta sitakin enemman puistoja ja ravintoloita.

Sevillassa on hieno kaupunkipyorasysteemi. Automaatista voi ostaa vuosikortin tai viikon 5 euron arvoisen turistikortin. Automaatteja on ympari kaupunkia ja niiden ymparilla on aina noin 20 pyorapaikkaa. Pyorat lunastetaan tunnusluvulla automaatista ja jatetaan seuraavaan pisteeseen. Pyorien nopeaan kiertoon kannustaa hinnoittelu: eka puolituntinen on aina ilmainen ja seuraavista tunneista veloitetaan muistaakseni 2 e luottokortilta. Pyorapisteita piisasi ja pyorat olivat hyvakuntoisia. Poljimme mm. nykytanssiesitykseen kaupungin laidalle ja 5 km kaupungista olevaan sunnuntainviettopuistoon. Toki jarjestelmassa oli miinuksensakin: pyorat eivat aina mahtuneet suosituimpiin pisteisiin ja kerran nahtiin tuttu Microsoft Embedded -bugi ilmoitus. Bugin ansiosta pyoramme jaivat palauttamattomaan tilaan kaupungista lahtiessamme. Mielenkiinnolla odotamme Visa-laskua.

Mun Visalla tosin ei enaa raksuta mikaan veloitus, se nimittain varastettiin paluumatkalla Madridin metrossa. Klassinen ja tyhma tilanne: Soinin taskussa olleesta metrolipusta loppuivat matkat ja mina kaivoin uuden lomakostani metroportilla. Sitten tungin lompakon reppuun paallimmaiseksi, koska kohta sielta olisi pitanyt kaivaa bussilippu. Pian joku nainen koputti olkapaatani ja sanoi repun olevan auki. Tungin lomakkoa syvemmalle ja laitoin vetoketjun kiinni. 5 sekunnin paasta lompakkoa ei enaa ollut. Tylsaa ja tyypillista: Kuvittelen itseni jo niin madridilaiseksi, etten noudata jarkevien turistien rahat-rintiskoissa-ratkaisuja.

Tata on sattunut ennenkin, joten prosessi on tuttu ja eilisessa matkahuumassa siita tuli mieleen monia positiivisiakin puolia: Paasee harjoittelemaan espanjan oppikirjasta tuttua sanastoa poliisilaitokselle; tulee vihdoin ajettua e-ajokortti; (ja Soinin a, koska hanenkin ajokorttinsa oli mulla tallessa); saan uuteen Visaan paremman taustakuvan, josta erottaa kortin numeron; kateista ei ollut, onneksi olin tuhlannut ne matkalla; eika niiden entisten korttien kuvatkaan olleet haappoisia. Positiivista ajattelua lienee hyva harjoitella ennen kesan Etela-Amerikan reissua;)