Päästiin työleirille! Heinäkuu kuluu nyt sitten paikallisen ympäristöjärjestön töissä: ensin vuoristossa "lapiohommissa" ja sitten rannikolla englantia/tietotekniikkaa opettaen. Tänään olemme hoidelleet papereita kuntoon ja etsineet lentoja. En edes viitsi miettiä puuhiemme ekologisia jalanjälkiä, jotka ovat taatusti kanoottikokoa...
Tyypilliseen tapaani toimin ensin ja mietin sitten. Nyt kun lähtö on varmaa, olen keksinyt, että suunnitelma on vähän pelottava. Halpislentomme kulkevat Kolumbian kautta, joka on noussut täällä uutisiin huumeiden ja viidakon rikollisetsintöjen muodossa. Ja kolumbialainen ratsastustuttavamme on kokenut kotimaassaan niin karuja, että en voi olla pitämättä maata vaarallisena. Todennäköisesti en uskalla poistua lentokentältä Bogotan pitkän vaihdon aikana, ellei kaverimme järjestä jotain serkun kaimaa meille kaupunkioppaaksi:)
Reippaalle reppumatkaajalle tälläiset ajatukset ovat uusia ja epämiellyttäviä. Haluaisin luottaa ihmisiin ilman vihamielisiä ennakkoluuloja. Toivottavasti pelkoni on pelkkää lähtöjännitystä ja muuttuu viisaaksi avoimuudeksi?! kunhan pääsemme asiaan, eli paikan päälle. Eikä ole kovin loogista kuvitella Etelä-Amerikan matkailua vaaralliseksi mantereen yhden maan törppöilyjen takia. Vähän kuin odottaisi törmäävänsä Italian mafiaan Ranskassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti